Mietiskelyä riippukeinusta käsin

Mistä tietää milloin täytyy ottaa irtiotto kaikesta? Milloin on liian väsynyt, että tarvitsee irtioton kaikesta?

Joskus sitä ajatukset pyörivät vain yhden asian ympärillä, esimerkiksi vapaa-ajalla miettii vaan työasioita eikä pääse irti niistä ajatuksista vaikka kuinka yrittäisi. Vaikka suurimmalle osasta meistä työ on todella tärkeä, siltikin työasioista täytyy vain yksinkertaisesti päästää irti edes joskus, koska silloin rentoutuessaan -kuka minkäkin asian parissa- huomaa, että miten sitä onkaan ollut kiinni esimerkiksi siinä työssään ja huomaa sen huiman eron, minkä se irtiotto on saanut aikaan.

Arkena, melkein päivittäin oma irtiottoni kestää noin 5-10 minuuttia, kun työpäivän jälkeen heittäydyn sohvalle ja hengittelen ”oikein” ja meditoin omalla tavallani. Eräässä rentoutusharjoituksessa opin hengittämään oikein vatsan kautta. Nyt en muista, kenen ohjaama rentoutusharjoitus oli, mutta se kesti 1h 15min ja eteni kutakuinkin seuraavanlaisesti; ensin istuimme lattialla risti-istunnassa ja selän takaa lapaluiden korkeudelle laitettiin leveä kangasvyö, jonka päät tulivat eteen ristikkäin molemmille polville käsiin. Siinä istuessa opettelimme hengittämään vatsan kautta. Vitsi miten vaikeaa siinä olikaan ensin istua, kun istuinkyhmyt painoivat ikävästi lattiaa vasten! Sen jälkeen menimme selälleen polvet koukkuun, kannat maassa ja samainen vyö sidottiin löysästi polvien ympärille ja taas hengiteltiin vatsan kautta. Sama toistettiin toisella ja toisella kyljellä, kunnes lopuksi nousimme istumaan aloitusasentoon eli risti-istuntaan. Ja ette usko, miten hyvä sitten oli istua! Ei painanut istuinkyhmyt enkä muista, milloin olisin istunut niin ryhdikkäästi lattialla! Eli rentoutumisella on väliä niin kropalle kuin mielellekin!

Tänä viikonloppuna otimme hieman pidemmän kuin 5-10 minuutin irtioton ja ajaa hurautimme mieheni kanssa moottoripyörällä Kivijärvelle Hannunkiven lomakylään. Suosittelen! Vuokrasimme sieltä mökin ja olimme puolitoista vuorokautta siellä ilman mitään viihdykkeitä, mitä nyt tv oli auki puolisen tuntia (mies halusi katsoa puoli yhdeksän uutiset ja urheiluruudun). Vaati ensin ponniskeluja, että osaa rauhoittua ja olla miettimättä ”mitään” ja olla vain nyt ja tässä. Ensimmäisenä päivänä söimme, saunoimme ja soutelimme. Järvellä aika menikin yllättävän nopeasti. Välillä päästettiin soutuvene vaan lipumaan omia menojaan ja ihmeteltiin lintuja, saarta, vettä, luontoa. Vielä saunomisen jälkeenkin tuli innostus päästä uimaan ja sinneppäs pulahdin mieheni yllyttämänä, vaikka ensin uiminen näytti jäävän vaan varpaiden kasteluasteelle, mutta mä tein sen! Seuraavalle aamulle sovittiin jo illalla järvelle meno ja jo klo 7 sinne suunnattiinkin, aamuvirkkuja kun ollaan. Siellä sitten meni taasen tunteroinen lipuessa, vetelehtiessä. On muuten jännä, miten kova nälkä järvellä tulee ja ei kun taas syömään!

On se irtiotto sitten päivittäin 5-10 minuuttia tai joitakin päiviä kestävä ja tyyli on vapaa, mutta me tarvitaan niitä. Sinäkin!

Olemattomilla laineilla lipluttelua

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *